Hawun testipartio lähti yönselkään Padasjoelta kohti itää. Viiden kilometrin hiihdon jälkeen revontulet kailottivat pitkin taivaan selkään ja pakkanen laski alle -17 asteen. Juuri oikea keli testata teltan lämpötiloja, kosteusprosenttia, puun kulutusta ja muiden uusien ideoiden toimivuutta. Kolmen yön testissä pääsimme toteamaan, että Savotan ompelemat teltat (Hawu8 ja Hawu4) toimivat hienosti. Leiripaikan valinnan jälkeen ei kissaa ehtinyt sanoa, kun äijät jo makasivat makuualustoillaan ja nauttivat kamiinan lämmöstä.
Teltan sisäolosuhteista on käyty mielipidekeskusteluja jo vuosia. Tämän vuoksi ajattelimme tarttua siihen oikein kunnolla. Lämpötilojen ja kosteuden datakäyrä on lahjomaton. Nyt lähdimme tosissamme etsimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Riittääkö kamiinan teho lämmittämään koko teltan? Pitääkö teltassa olla korvausilmareikä? Minkä kokoinen poistoilmareijän tulee olla? Minkälainen määrä puuta ja miten poltettuna pitää teltan sisälämpötilan mahdollisimman tasaisena? Miksi kondenssi syntyy teltan sisäpintaan, jos ei lämmitä kamiinaa? Osa vastauksista tuntui jo etukäteen itsestään selviltä, mutta nyt niistä saisi selvää ihan trendikäyrällä (parsimme dataa vielä).
Testasimme samalla Varustelekan Särmä TST L7 Naamioanorakkia ja housuja. Kevyenä ja pieneen pakkautuvana vaatteena toimi yllättävän hyvin pakkaskelissa ja hangessa möyrimisessä. Meillä ei ollut tarvetta hävitä metsään, mutta lumikelillä ja tällä asulla se käy vallan vaivattomasti. Erityisesti housujen kokopitkät vetoketjut ja takin reilu koko helpottivat päällepukemista.
Varusteita kuljetimme ahikoilla. Meillä oli käytössämme kaksi Savotan perusluotettavaa Paljakka ahkiota ja yksi perinteisempi malli. Tämä JR27 ahkio yllätti toimivuudellaan. Leveänä ja matalana se otti vastaan monenlaista kuormaa ja huljasi hienosti vetäjän perässä. Erityisen kiitoksen saivat ahkion keveys ja kuminauhalenkkien puiset kiinnityspulikat. Ne saa kiinni vaikka isommatkin rukkaset kädessä. Paljakka toimi niin kuin aina. Hoiti asiansa mallikkaasti ja varmasti.
Telttavalona oli harvestointienergiaa käyttävä akkuvalo. Tämä oli ehkä suurimmista muutoksista aikaisempiin testireissuihin. Kolmella akkulampulla teltan sisävalaistus oli erinomainen. Tuntui kuin teltan sisätila olisi kasvanut puolella. Akkuvalot ladattiin omilla aurinkopaneleillaan päivisin ja niistä saimme virtaa käsipuhelimiin. Meillä oli reissulta palatessa enemmän sähköä mukana kuin metsään mennessä. Kokonaisuudessaan testireissu ja metsässä majoittuminen tuntuivat tällä kertaa yllättävän helpoilta ja vaivattomilta.